Kun Jeesukselta kysyttiin, miten meidän tulisi rukoilla, opetti hän meille Isä meidän-rukouksen. Tuohon meille tuttuun rukoukseen sisältyykin kaikki, mitä me ihmiset tarvitsemme.

Isä meidän-rukouksessa pyhitämme Jumalan nimen, pyydämme Hänen valtakuntansa tulemista ja tärkeimpänä pyydämme Hänen tahtonsa toteutumista maailmassa ja omassa elämässämme. On turvallista antautua Jumalan tahdon varaan ja pyytää Häntä johdattamaan tahtonsa tietä. Se on kuin heittäytyisi kallion kielekkeeltä lentoon tietämättä, minne joutuu - uskoen, että Jumala johdattaa ja Hänen armonsa kantaa.Pyydämme joka päiväistä leipää, koska ihminen ei elä ilman sitä. Meille leipä on täällä maassamme itsestään selvyys, mutta isolle osalle maan asukkaista on epävarmaa, mistä leipänsä tänään ja huomenna saa.

Jokainen meistä on vajavainen ihminen. Siksipä pyydämmekin syntejämme anteeksi ja elämme armon varassa. Vajavaisina. ARMO tarkoittakin: ansioton armo meidän osaksemme Jeesuksen sovitustyön kautta. Risti on meille pelastuksen ja armon merkki. Koska minut on armahdettu, tulee minunkin armahtaa lähimmäisiäni ja antaa anteeksi. Ei vain lähimmäisilleni, vaan myös itselleni erheeni ja vajavaisuuteni.  Pyydämme, ettemme joutuisi kiusaukseen, koska niitähän tällä elämän matkalla riittää. Jos lankeamme kiusaukseen, on meidän hyväksyttävä ihmisluonteemme ja epätäydellisyytemme, koska täydellisiä meistä ei koskaan tule elämän matkallamme. Kiusattuina ja langenneinakin saamme jäädä Jumalan armon varaan. Pyydämme, että Jumala varjelisi meidät pahalta, jota on meissä itsemmämme ja kaikkialla maailmassa. Kuitenkin saamme pyytää, että Jumala varjelisi sydämemme puhtaana kaikesta pahasta ja väärästä. Että osaisimme elää vapaana kaikesta orjuudesta; mammonasta, ulkokultaisuudesta, lainalaisuudesta uskossamme ja toisten ihmisten asettamista ansoista sekä arvostelusta. Koska vapaaksihan Kristus meidät näistä vapautti!
Lopuksi tunnustamme Jumalan suuruuden ja voiman ja annamme Hänelle kaiken kunnian. Iankaikkisesti.

Oma rukouksemme ja puheemme Jumalalle on tärkeää ja hoitavaa. Rukous on sydämen puhetta Jumalalle ja siksipä on yhtä tärkeää kuulla Hänen puheensa minun sydämelleni kuin puhua itse Hänelle. Olla hiljaa ja rauhassa Herran seurassa ja tuntea Hänen huolenpitonsa ja johdatuksensa.

Lausutaan yhdessä Isä meidän-rukous ja veisataan virsi 341 "Kiitos, sulle Jumalani, armostasi kaikesta...".
Monet virret ovatkin rukouksia Jumalalle.